TÄNÄÄN PÄRÄHTÄÄ!

Tänään oli se päivä. 
Kun 5 x Kolme Sisarta lihallistui Urkan saliin ensimmäistä kertaa.
Me ja minä, meidän roolit.

Aamulenkki, puuroa nassuun, venyttely, nopea replojen kertaus.
Ja nyt Emma - nyt on aika olla kohtuuton ja huono!

Ensiksi puhuttiin tekstiä itsemme kautta. Tiina sanoi ettei voi löytää roolia suoraan, se pitää hakea oman itsen kautta.

minä ---------------------------------------------------------- rooli

... ja paljon harjoittelua ja ajatuksia matkan varrella.

Kokeiltiin kaikenlaista myös toiminnassa, haettiin. Olin itse alussa ihan seis. Mitä mää teen. Kävelen tässä. Joo. Itkettää, siis itken. Mutta mitä tapahtuu. Pikkuhiljaa horkka alkoi hellittää, aloin tuntea asioita, aloin vaikuttua. Ette te siskot voi tehdä noin, ette te saa! HAISTAKAA PASKA MÄ KIERIN TÄSSÄ SURUSSA VIELÄ. Tunsin muiden viiden Mašan olevan puolia ja piirteitä minussa. Kiva tehdä kimpassa.
Alkuhuuman jälkeen oli sitten taas sitä itseään: räpeltämistä, uunoilua, nitkuttamista, kakkelia. Ajatukset jossain, ties missä, tehdään vaan, mennään eikä meinata. Just sitä mitä pitikin. Alussa pitää kokeilla kaikkea. 
Oon jotenkin niin hölmistynyt tästä päivästä. Tuntuu että päässä liikkuu jotain muttei oikeastaan mitään. Tai en mä tiedä oikeastaan paljoakaan siitä mitä tänään tein tai ajattelin. Olin vaan tosi innoissani tästä uudesta alusta. Hehehehe!

lisää lisää lisää lisää lisää lisää lisää!

 

Samovaari sai päähänsä lämpimän karvahatun.

Innosta puhkuen,
Emma (C.)